Uusi rakentamislaki tuo muutoksia myös LVI-teknisille tuotteille. Uudet vaatimukset astuvat voimaan 1.1.2025. Laki on jo hyväksytty, mutta hallitus halusi tehdä siihen vielä muutoksia, ja käynnisti ns. korjaussarjan valmistelun. Korjaussarjalla muutetaan osin alkuperäistä rakentamislakia. Korjaussarja koskee mm. rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuuta, rakennuksen hiilijalanjälkilaskentaa sekä tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantuloa. Niiden osalta voimaantulo lykkääntyy vuodella (1.1.2026). LVI-INFO.fin asiakkaiden kannalta oleellisinta on, että ympäristötietoja (mm. GWP-lukuja) tarvitaan jatkossa. Vielä on kuitenkin hieman epäselvää, missä tuotelaajudessa ja missä rakentamisen vaiheessa.
Lue myös ympäristöministeriön tiedote (22.4.2024) lain käsittelystä.
Uudella 1.1.2025 voimaantulevalla rakentamislailla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään kiertotaloutta, parannetaan rakentamisen laatua, sujuvoitetaan rakentamista ja tuetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä.
5.6.2024 Tämänhetkinen tilanne
Rakentamislaki on hyväksytty, mutta nykyisen hallituksen tekemä lakiehdotus (”korjaussarja”) tulee siirtämään vaatimusten voimaantuloaikoja vuodella. Vaatimus ilmastoselvityksen laatimisesta astuu voimaan vasta 1.1.2026.
Korjaussarja on myös laki, joka täytyy saattaa voimaan, ja se tapahtuu todennäköisesti syksyn 2024 aikana. Sen vaatimukset tarkentuvat myöhemmin annettavilla asetuksilla.
Olemme alle keränneet vastauksia asiakkailtamme tulleisiin kysymyksiin. Kaikki vastaukset perustuvat tämänhetkisiin tietoihin (kesäkuu 2024).
Mitä tapahtuu vuodenvahteessa 2024-2025? Mitä tietoja sen jälkeen pitää rakennuslupavaiheessa jättää ja mitä rakennustyyppejä tämä koskee?)
Rakennuslupavaiheessa ei tarvitse tehdä vielä rakennustuoteluetteloa LVI-ja sähköteknisistä tuotteista, mikäli tuotteita ei vielä ole valittu. Rakennustuoteluettelo tehdään vain tuotteista, jotka ovat sillä hetkellä tiedossa. Tuotelistaus voi periaatteessa rakennuslupavaiheessa olla tyhjä luettelo.
Sen sijaan rakennuksen luovutusvaiheessa pitää antaa rakennustuoteluettelo, johon myös talotekniikkatuotteet on listattu. Tuoteluettelon laatimisen ohjeet tulevat tarkentumaan asetuksessa. Näillä näkymin tämä koskee kaikkia rakennuslupaa vaativia rakennuksia.
Ilmastoselvitys eli koko rakennuksen hiilijalan- ja kädenjäljen laskenta tehdään rakennustuoteluettelon perusteella. Vaatimus ilmastoselvityksen laatimisesta astuu voimaan vasta 1.1.2026.
Ilmastoselvitys vaaditaan kaikilta rakennuksilta, lukuunottamatta pien- tai paritaloja eikä myös esim. rakennusten peruskorjauksia tai laajennuksia.
Pitääkö kaikille rakennustuotteille laskea GWP-luku?
GWP-luku eli rakennuksen hiilijalanjälki lasketaan rakennuksen luovutusvaiheessa toimitetun rakennustuoteluettelon perusteella. Lain asetuksissa on vielä tarkentumassa se, mille tuoteryhmille GWP-luku tulisi laskea. Asia määrätään rakennuslain asetuksessa, joka ei ole vielä valmis.
Ilmastoselvitys eli koko rakennuksen hiilijalan- ja kädenjäljen laskenta tehdään muun muassa rakennustuoteluettelon perusteella. Vaatimus ilmastoselvityksen laatimisesta astuu voimaan vasta 1.1.2026.
Pitääkö jokaisesta pienestäkin rakennuksesta tehdä jatkossa ilmastoselvitys?
Ilmastoselvitystä ei vaadita pien- tai paritaloilta eikä myös esim. rakennusten peruskorjauksien tai laajennusten yhteydessä.
Miten pitää toimia, jos CO2data.fi-sivulta ei löydy tuotteelleni sopivaa luokkaa, eikä yrityksellämme ole resursseja laskettaa tuotteillemme GWP-lukuja?
Ennen kuin rakentamislain asetuksissa on tarkemmin määritelty tuotekattavuus, joita vaatimukset hiilijalanjäljen laskemisesta koskevat, on mahdotonta sanoa, mille tuotteille tai tuoteluokille GWP-luku vaaditaan.
Kun nämä tuotteet ovat tiedossa, pitäisi ympäristöministeriön CO2data.fi – sivustolta löytyä myös kaikkien niiden tuotteiden luokat, jotka asetuksessa on määritelty. Ellei tuotetta sieltä löydy, LVI-INFO.fi ei sitä vaadi.
Jatkon kannalta yrityksen olisi hyvä jo nyt varautua siihen, että vaatimukset tuotteiden hiilijalanjäljen todentamisesta tulevat laajenemaan.
Pitääkö tuotteen joka ikiselle osalle (esim. ruuvit ja pienet nippelit) laskea GWP-luku erikseen?
Todennäköisesti GWP-lukua ei tarvitse laskea erikseen esimerkiksi kiinnikkeille tai ruuveille, ainoastaan päätuotteelle. Mikä sitten on päätuote? Asetus, joka määrittelee tämän tuotelistauksen, on vielä tässä vaiheessa keskeneräinen.
Onko ympäristötiedon aina pakko olla kolmannen osapuolen verifioima?
Laissa edellytetään tuotteen hiilijalanjäljen (GWP- luvun) todentamista EPD:llä tai vastaavalla, joka tulee olla kolmannen osapuolen verifioima. Sekä EPD ja PEP ovat kolmannen osapuolen verifioimia. Mutta koska rakentamislakia tarkentava asetuskaan ei ole vielä valmistunut, ei ole selvillä, mitä LVI-teknisiä tuotteita tai tuoteluokkia tarkalleen vaatimukset koskevat.
LVI-INFO.fi:ssa on tuotteen ympäristötiedon yhteydessä kenttä ”kolmannen osapuolen verifiointi”, jossa on vaihtoehtona ”Ei verifiointeja.” Tämä ratkaisu on väliaikainen, ja toimii ennen asetuksessa tarkennettavaa tuotekattavuutta lähinnä ohjeellisena vertauslukuna. On kuitenkin hyvin oletettavaa, että jatkossa vain verifioituja tuotteita voi käyttää luovutusvaiheessa rakennusvalvonnalle annettavassa tuotelistauksessa.
Miksi kannattaa tehdä EPD?
EPD on luotettava ja vertailukelpoinen selvitys tuotteen hiilijalanjäljestä ja sisältää kaikki ympäristötiedot oikeassa muodossa. EPD helpottaa myös prosessia, kun rakennuttaja hakee rakennukselle LEED tai BREAM- sertifikaattia.
Tarvitaanko EPD jokaiselle erilliselle tuotteelle, vai riittääkö esim. tuoteryhmäkohtainen EPD?
Mikäli rakennusvalvonnalle toimitetun rakennustuoteluettelon tuotteet ovat hyvin erilaisia, täytyy niille kaikille laskea erikseen hiilijalanjälki. On hyvä esimerkiksi miettiä, mitä raaka-aineita tuotteissa on käytetty: mikäli ne ovat keskenään hyvin samanlaisia ja samasta raaka-aineesta, samaa EPD:tä voidaan käyttää kaikille tuotteille. Toisaalta, on myös huomioitava hiilijalanjälkeen vaikuttavat muut asiat, kuten esimerkiksi logistiikka: jos toinen tuote tai sen raaka-aine on kotimainen ja toimitetaan Suomesta ja toinen tuote tai sen raaka-aine toimitetaan Pohjois-Amerikasta, on selvää, ettei tuotteiden hiilijalanjälki voi olla sama. Siinä tapauksessa niille tarvitaan myös omat EPD:t.